perjantai 8. marraskuuta 2013

SURULLISET IHMISET VALAISEVAT YÖLLISEN TAIVAAN

ulkona on kylmä ja pimee. oon varmaan ainut mun kaveripiirist joka ei pidä syksystä. onhanse välil kivaa jos on vaan pimeetä ja voi olla himas mutta ei. se ei sovi mulle. salaa mun väsyttää koko ajan ja haluun nukkuu. uni on tavallaan pakokeino täält maailmast pois. yritän mahdollisimman paljo viettää mun ystävien kans aikaa. ystävät pitää mut koossa ja ne vaa saa mut nauramaan ja unohtaa sen salaisen yksinäisyyden tunteen mitä unella pakenen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti